Rakennuksen salaisin järjestelmä

Kevättä rinnassa

Kevät, tuo vuodenajoista tappavin. Näinkin asian voi ilmaista. Se nyt tietysti riippuu miltä kantilta asiaa katsoo. Luin aikanaan artikkelin lappalaisista, ei siis lappilaisista, vaan heistä, jotka asuvat Lapissa vuoden ympäri ja ovat alkuperäisten Lapinmaan asukkaiden jälkeläisiä. Tuo mystinen kansa, joka suurelta osin edelleen elää vielä alkutuotannosta, poronhoidosta ja kalastuksesta. He kuvasivat sitä tunnetta, joka pitkän kaamoksen eli totaalisen pimeyden aikana ahdistaa ihmiset mökkeihin tekovalojen ääreen, lämpimään, pois hyytävästä pakkasesta, ja joka tunne muuttuu auringon pilkahtaessa keväällä ensimmäistä kertaa, lähes hulluudeksi.

Etelässä, tai ainakin täällä etelämpänä mielialojen vaihtelua vuoden aikojen ja säiden mukaan ei ehkä koeta niin ahdistavana, Muutoksen kevät kuitenkin tuo, se on selvää. Kun kevät aurinko alkaa jo lämmittää ja leskenlehdet puhkeavat kukkimaan alkaa kieltämättä tuntua siltä, että elämä jatkuu. Se on kai ihmisen sisään koodattu vaikutus osana tätä ekosysteemiä, jossa elämme.

Keväällä ihmiset myös rientävät taas luontoon, lyhyen kelirikon jälkeen, nimittäin kyllä talvellakin luonnossa ollaan. Luonnossa havainnoimme sen ihmeitä. Lintujen laulu ja pesän rakennus, lehtivihreä ja vaikkapa puron solina. Nuo kaikki ovat niin itsestään selviä asioita, mutta uudelleen ja uudelleen voimme niitä ihmetellä.

Takaisin omalle tontille

Luonnon ihmeitä näemme myös lähempänä kuin arvaammekaan. Sekin on luonnon ihme, kun sulamis- ja keväiset sadevedet imeytyvät maahan häviten silmistämme kenties iäksi. Vai ilahduttaako sadevesi meitä kuin ilmestyksenä kellaritilojen seinillä tai jopa lattialla. Luonnon ihme on se, että rakennuksen sokkelissa kasvaa sammalta tai kun maaperästä imeytynyt kosteus jättää haihtuessaan sokkeliin kalkkiraidan.

Merkkejä siitä, että olemme lähellä luontoa, on ympärillämme paljon. On hyvä tarkkailla ympäristöään ja erityisen hyvä on tarkkailla aivan sitä lähintä maastoa, eli kotinurkkia. Näetkö siellä näitä luonnon ihmeitä. Sammalkin on kaunista esimerkiksi kalliolla tai kivien päällä, sillä kivi joka ei vieri, sammaloituu.

Sammal vai kalkkisaostuma

Jos minulta kysytään niin sammal, mutta ei kumpikaan talon rakenteissa tai paikoissa joissa niitä ei normaalisti kuuluisi ilmetä, kuten vaikka katolla. Sammal ja kalkkisaostuma rakenteissa on aina merkki kosteudesta. Sammal jo itsessään saa aikaan rakenteiden rapautumista, sillä se kasvattaa juuria huokoisiin materiaaleihin, kuten betoniin ja sitoo kosteutta myös ilmasta. Kosteus erityisesti betonirakenteissa saa aikaan myös pakkasrapautumista, kun vesi betonin huokosissa laajenee jäätyessään.

Asennetta kysytään

Näitä luonnollisia, mutta jokseenkin haitallisia merkkejä löytyy rakennuskannastamme suhteellisen paljon. Tämä johtuu tietenkin vallitsevista olosuhteista, mutta myös valitsevista asenteista. Asenne rakenteiden kosteus- ja routaeristämistä kohtaan on kehittynyt hyvään suuntaan jo pitkän aikaa. Vaarana onkin, ettei siinä mentäisi liian pitkälle ymmärtämättä logiikkaa ja fysiikkaa. Vieläkin voi kuulla sanottavan, ettei salaojat niin tärkeitä ole. Ei niin – ehkä. Rakentamismääräyskokoelmassa mainitaan, että rakennuspohjan voi jättää salaojittamatta, mikäli maaperän vedenläpäisykyky on riittävällä tasolla ja se voidaan luotettavasti osoittaa.

Ajatellaanpa nyt, että rakennuspaikka sijaitsee korkealla soraharjun päällä, jossa koko rakennus voidaan pintamaiden kuorimisen jälkeen perustaa maita vaihtamatta suoraan perusmaalle. Se on totta, ettei pohjaveden nousu ole tällaisella paikalla se suurin haaste. Haaste voisi kuitenkin olla Pohjanmeren nousu. Eli miksi siis asentaa salaojia tällaiseen paikkaan? No. Salaojajärjestelmän putkiosat maksavat perus omakotitaloon noin 400€, joten niiden poisjättämistä ei voi perustella edes taloudellisella näkökulmalla.

Kosteus

Perustusten kosteuseristämisen (patolevyn) sekä kapillaarikatkon tarvetta on kuitenkin lähes aina. Suhteellinen kosteus maaperässä on kuitenkin aina ja vähintään hetkellisesti soraharjullakin. Soraharjusta kun puhutaan, niin Vantaan Hiekkaharjussa asuvia tämä ei kuitenkaan vapauta.

 

Kuukauden vinkki: mene luontoon ja tee havaintoja!

Mikko Ihonen

On inhimillinen toimitusjohtaja, joka haluaa Drainmanin erottuvan myös arvopohjaltaan. Mikko pitää perinteisiä arvoja, kuten rehellisyyttä, asiakaskeskeisyyttä ja innovatiivisuutta yrityksen itseisarvona.
020 7301021
mikko.ihonen(at)salaojat.fi